Etusivu

 Heikki & V-Strom

 V-Strom-historiikki

 Kuvia

 KKKK

 Linkkejä

 Vieraskirja

 Yhteys

 


HEIKKI & V-STROM 


© Suzuki Motor Corporation

 

Uljas Musta - DL650 V-Strom K4

Pikkuhiljaa alkoi mielessä muhia ajatus 600-Ténérén vaihtamisesta hieman voimakkaampaan ja mukavampaan reissupyörään. Moottoripyöräilyä olen harrastanut parinkymmenen vuoden ja kymmenkunnan oman pyörän verran, joten jonkinlainen kuva oli jo muodostunut, mikä olisi 'itsensä näköinen ajopeli'. Verouudistuksen myötä uusienkin pyörien hinta oli tullut kohtuullisen inhimilliselle tasolle, joten ei muuta kuin uutuuskatalookit tutkinnan alle ja sotasuunnitelmia laatimaan!

Pienoisen tutkinnan jälkeen muutama kandidaatti nousi esiin: MZ 660 Enduro (raakattiin yksimukisuutensa ansiosta; nythän etsittiin pitkänmatkan mukavuuttakin!), Honda CBF 600S (vähän 'hajuton ja mauton'; peruspyörä joka ei oikein intohimoja nostata), Kawan ZR-7S (samaan kastiin Hondan kanssa), KTM 640 Adventure (tervatiematkailuun ehkä turhan raaka peli), Kawan KLE 500 (allroadtwini, jossa ei liiemmälti lastentauteja eikä hintakaan paha - koneessa kun olisi pikkaisen enemmän kuutioita...) ja viimeisimpänä - vaan ei vähäisimpänä - Suzukin DL650 V-Strom.

Aika pian selkiytyi mielessä, että pikku-Stromihan itse asiassa on kuin itselle tehty: riittävästi tehoa ja V2-vääntöä, suojaava kate, ominaisuuksia myös soratiematkailuun ja kohtuullinen hintalappu. Vielä kun myyjäliike teki vaihtotarjouksen, josta 'ei voinut kieltäytyä', tuli Strom tilattua 19.5.'04 ja pyörä lopulta haettua 17.6.'04. Virallisia maahantuontiväritettyjä hopeista ja sinistä olisi saanut heti maahantuojan varastosta, mutta kun kauppias lupasi myös mustaa Stromia muutaman viikon odotusajalla, kallistuin viimemainittuun vaihtoehtoon. Stromin suosio ollut maailmanlaajuisesti yllättävänkin suurta; esim. kesäkuun alussa useassa maassa myydään seuraavia pyöriä syys-lokakuun tuontieristä...

 

PÄIVITYS 29.9.'05: Pikku-Strom myyty, tilalle wanha Yamaha XTZ750 Super Ténéré -projekti.

 

V-Stromien faktatietoja voi vilkaista vaikkapa Historiikki-sivulta.

Entiset motoni virtuaalisesti löydät taas täältä.

 

Ajotuntemuksia

Pikku-Stromi on helppo ja huoleton pyörä ajaa. Kävin koeajamassa tonnista isosiskoa pari vuotta sitten ja sen TL:stä peritty 1000cc moottori kyllä vakuutti voimallaan, mutta totuuden nimissä arkikäyttöön riittää pienempikin hönky. 650-Stromin voimanlähde on otettu lähes suoraan SV-sporttimallista, mutta pikkumuutoksin tehty keskikierroksilla vääntävämmäksi. Muutokset ovatkin varsin onnistuneita, koska voimanpuutetta ei ole ja pyörä jaksaa jolkutella ylivaihteellakin (kuutonen) matka-ajoa vallan mainiosti. Teho riittää myös pitemmille siirtymille (tehdas lupaa 67hp, mutta esim. Das Motorrad mittasi 69hp) ja vääntöäkin mukavasti tällaiselle laiskalle vaihtajalle. Pienemmälle toki on polkaistava ohitustilanteissa ihan vaan 'varmuuden vuoksi'. 

Soralle ensiasennusrenkaat (Bridgestonen TrailWingit) ovat aika hampaattomat. Ensi kertoja sorateitä ajellessa ja vanhasta muistista kaasua puolihuolimattomasti mutkissa ja jyrkissä ylämäissä tarjotessa oli ohjelmassa vallatonta sutimista ja melkein kalsaripyykkiä, kun tehoa löytyi aivan eri malliin kuin Ténéréstä. Kaikkeen tottuu ja Stromilla kyllä pärjää auttavasti myös löysemmillä pinnoilla, mutta mikään aito enduro se ei kuitenkaan ole. Toisaalta luonne voisi muuttua paljonkin esimerkiksi Metzelerin Karoo tai Contin TKC80 -rengastuksella, mutta ajetaan nyt ensin nuo Siltakivet sileämmiksi... Asfaltilla taas ei mitään ongelmia: kanttailla voi kuin kyykkypyörällä ja runko on vakuuttavan jämäkkä. Tosin vanhemmiten TrailWingit muuttuvat liukkaammiksi, joten menevät vaihtoon jo ennen sakkorajalle kulumistaan. Jousitusosat luonnollisesti halvemmasta päästä, mutta yllättävän hyvin nekin toimivat. Iso plussa helposti tarjolla olevista jousien esijännityksen säädöistä sekä edessä että varsinkin takana.

650 Strom on iso moottoripyörä myönteisessä mielessä. Sen fyysiset mitat ovat lähes 1:1 tonnisen kanssa ja esim. vanteet, jarruosat, runko, yläkate ja bensatankki ovat samoja. Stromin isoudesta on hyötyä varsinkin reissattaessa: pakaasien asentelussa ei ole ongelmia ja tilaa löytyy vielä satulassa hyvin kahdellekin. Ajoasento on mukavan pysty, jossa jaksaa istuskella pitemmänkin siirtymävälin. Polttoainetta sopii mukaan 22l, joten ihan joka taajamassa ei tarvitse bensatäydennyksellä poiketa. Kulutuksia en ole mittaillut / laskenut, mutta ei tuo mikään syöppö peli ole. Isompaan Stromiin verrattu 20kg:n painonpudotus myös tuntuu korttelipyörittelyssä; suuri osa painoerosta lankeaa pienemmälle koneelle ja yksipuoliselle pakoputkistolle. 

Aluksi Teneren jälkeen ajellessa oudoksutti suhteellisen lyhyt satulan ja jalkatappien väli. Ei mitään kyykkypyörätasoa, mutta silti... Rungoltaanhan 1000- ja 650-Strom ovat yhtenevät, mutta pienempään pyörään on satulanpehmusteita leikattu 20mm pois, jotta saataisiin myös lyhytjalkaisemmille ja aloitteleville tukevampaa ja varmempaa 'jalat maassa -menoa'. Tuo puuttuva 20mm tuntuu yllättävän selvästi ja vaikka itsekin olen persjalkainen (175cm), niin kuskinpenkin korottaminen oli aiheellista.

Erityiskiitos myös huomatuksi tulemisesta: Stromissa palavat molemmat etuvalot myös lyhyillä valoilla, joten ihan helpolla ei pitäisi jäädä tienpäällä näkymättömäksi (valitettavasti sitten käytäntö on toista eli motoristina kannattaa varautua aina pahimpaan ja odottaa kanssakulkijoilta mitä ihmeellisimpiä ajosuorituksia heidän yrittäessään osua sinuun...).

Moottori-lehdessä no. 9/'04 olleessa Kawa KLV 1000:n (1:1 Suzuki DL1000 V-Stromin kanssa) testissä Esko Tolvanen kiteytti Strominkin syvimmän olemuksen hienosti: "Se ei ole paras mahdollinen matkapyörä, kaupunkipyörä tai mutkateillä viihtyvä sporttipyörä. Kuitenkin se on parempi matkapyörä kuin yksikään sporttipyörä, parempi kaupunkipyörä kuin yksikään matkapyörä ja viihtyy mutkateilläkin aika hienosti - hiekkateitä unohtamatta.".

 

Stromiin pulttailtavaa osaa

Suzuki OEM keskiseisontatuki, lämpökahvat, takalaukkutelineadapteri ja kahvansuojat. Keskituki helpottaa jokapäiväisiä huoltoja ja muutenkin pistän pyörän mieluummin keski- kuin sivutuelle. Lämpökahvoista on koleana ja kosteana alkukesänä ollut jo paljonkin iloa; vesisateen jälkeen hanskat saa äkkiä kuiviksi ja kämmenet lämpimiksi, kun ruuvailee termostaatista lisää virtaa vastuksien iloksi. Kahvasuojatkin saapuivat aikanaan ja ovat sadetta ja kylmää vastaan ihan sopivan kokoiset.

LaserLinen 862-varashälytin. Sisältää liiketunnistimen sekä ajonestopiirin. Jälkimmäinen tosin taitaa olla parempi jättää kytkemättä, koska nykypyörien elektroniikka jo sillä tasolla, ettei sille osastolle oikein halua lisää häiriötekijöitä. Vaan kylläpä se liiketunnistinkin osaa ulvoa kun asiattomat heiluttelevat mopoa!

Martel Metersin jännitemittari. Pikkuinen (55mm x 25mm) teollisuusdigimittari asennettavaksi katteen sisäpaneliin. Syyspimeillä käytettäessä koko valoarsenalia on hyvä pitää jännitettä silmällä.


Kapalta sivulaukkutelineet, K40-sivulaukut ja K48-perälaukku. Putkitelineet eivät mitenkään kauniit, mutta tarkoituksenmukaiset. Muistelin, että edelliset putkitelineet, jotka minulla oli toistakymmentä vuotta sitten DR800:ssa, olivat huomattavasti heikompaa rautaa eli kehitystä on tapahtunut parempaan suuntaan. Kapan laukkumuovi yllättävän pehmeää ja kannet retkuavat auki ollessaan, mutta eiköhän noissa tavarat sisällä pysy. Takalaukkuun on asenneltu jarruvalo, selkänoja sekä tavarateline kannen päälle. 


Seth LaForgen korotuslinkut (+ 5/8"). 'Ostin, kun olivat niin halvat' (50 US$ kotiin kannettuna). Jos raskaassa matkavarustuksessa kaipaa lisää nostetta takapäälle, on linkuista oiva apu.


Touratechin tiekirjateline, GPS-teline Garmin GPS III:lle, ohjaustangon välitanko sekä sumuvalosetti Hellan DE-valoilla. Ensinmainitut olivat kiinni jo Teneressä ja uusina hankintoina siis välitanko ja valot. Perusinsinööriä jaksaa kiehtoa Touratechin työnlaatu ja onpa noista vempeleistä joskus iloakin. GPS-teline sijautui luontevasti keskeiselle paikalle välitankoon ja tiekirjateline pulttautui oikeanpuoleisen peilin kiinnityspultteihin. Valoille oli mallikohtainen teline, joka kiinnittyy katteen kiinnitysruuveihin vilkkujen viereen (sama malli käy kaikkiin Stromeihin '02 alkaen). GPS:lle vedin 12V sähköt suoraan akulta.


ScottOilerin ketjunrasvainsysteemi. Arvoin pitkään, hankkisinko ketjunrasvaimen ja jos hankkisin, minkälaisen. Valinta kohdistui ScottOileriin lähinnä sen yksinkertaisen rakenteen takia. Hintaa oli ketjurataspaketin verran, mutta jospa tuo sitten tulee säästettyä vuosien mittaan vähentyneen uusimistarpeen muodossa. Asennus oli suoraviivaista: etummaisesta pytystä löytyy alipainenippa valmiina, säiliölle löytyi hyvä paikka matkustajan jalkatappipultista ja letkut sai johdateltua kohtuumukavasti kohti takahammasratasta. Satulan alla lisänä vielä LubeTube-lisäsäiliö, joka antaa pidemmän öljyntäyttösulkeisten välin.


LaminarLip Touring -spoilerilippa. K4-Stromien pleksi on säädettävissä kolmeen asentoon. Samalla kun pleksin korkeus muuttuu, muuttuu myös sen kallistuskulma. Kaikki kolme asentoa toimivat kohtuullisesti, mutta lisäsuoja ei ollut pahitteeksi, joten hommasin LaminarLip Touring -lisäspoilerin. Ätylä kiinnittyy sitkeillä takiaistarroilla alkuperäispleksin pintaan, joten se on haluttaessa helposti poistettavissa / kiinnitettävissä. Testailut vielä kesken, mutta parempaan päin ollaan menossa. Pleksistä on olemassa myös 'normaaliversio', joka ei tuo leveyttä ollenkaan alkuperätuulilasiin, vaan pelkkää korkeutta.  


SuperSliders-kaatumasuojat. Pieni lisäturva mahdollisen kaatumisen sattuessa... Ja voihan noissa lepuuttaa jalkojaan matka-ajossakin!


Pyramidin Extenda Fenda -lokasuojanjatke eteen. Stromissa öljyfiltteri ja öljynjäähdytin ovat kuin tarjolla eturenkaalta tulevalle sora- ja hiekkasuihkulle, joten lokasuojanjatke tai rehellinen roiskeläppä ovat lähes pakkohankintoja!


Alkuperäisteipit saivat kyytiä ja tilalle tuli klassinen hainkita-teippaus. Pitäähän sitä jotenkin yrittää massasta erottua! ;-) 


Edellisessä pyörässäni oli Bagsterin tankinsuoja sekä tankkilaukku ja tykästyin yhdistelmään sen verran, että Stromiinkin piti hankkia moinen viritelmä. Paketti koostuu tankin päälle tulevasta keinonahkasuojasta sekä suojaan pikakiinnittyvästä laukusta. Tankinsuoja toimii myös hyvänä kulutussuojana - normaalikiinnitteiset tankkilaukut tuppaavat naarmuttamaan tankkia, mutta Bagsterin kiinteä tankinsuoja estää tämän tehokkaasti.


Hepco & Beckerin tankkiraudat. Suojaavat plastiikkia ja tankkia pikkukönähdyksissä. Lisäplussaa kiinnitystavasta ja muotoilusta, joka mahdollistaa SuperSlidersien käytön samanaikaisesti.

OEM korjauskäsikirja tuli hankittua Repairmanual.com:sta. Tehtaan oma korjausopas 650:lle; kovasti paljon sivuja, hyviä kuvia ja ohjeet kaikenmaailman huoltoihin ja korjauksiin. Opuksen hinta (60 eur) on loppujen lopuksi pieni investointi pyörän hintaan verrattuna, mutta saadut hyödyt voivat olla moninkertaiset.

Lisäksi motinkylkeen ruuvattu Touratechin öljykorkki - aukeaa vain 7mm kuusiokoloavaimella, joten suoja pikkuilkiöitä (ja vähän isompiakin...) vastaan - sekä pultattu RoMaTechin rosterisuoja öljynjäähdyttimelle alkuperäisen muoviristikon tilalle.


© TopSaddlery

Ahterin viihtyisyyttä on parannettu hankkimalla TopSaddleryltä Great Comfort Saddle Stromiin. Mitoitus on DL1000:n mukaan, eli tuhto tuuman verran alkuperäistä 650:n istuinta korkeampi. Lisäksi muotoilu poikkeaa alkuperäisestä. Kohtuuhintaan todella hyvää laatua - soveltunee alkuperäistä paremmin vaikkapa IronButt-reissuihin. Syystalvitarjous oli -35% normaalihinnasta, joten tilattavahan se aikainen joululahja oli... 

Alkuperäisen penkin kiikutin verhoilijalle (Tarveca / Vaajakoski) ja ohjeena oli korottaa kuskin penkkiä 30mm. Korotus hoitui lisäämällä pehmusteeksi rouhesuperlonia ja muotoilemalla se päällysteen mukaan. Tästä penkistä tuli sitten se soolokuskin IronButt-istuin; tarvikepenkki muotoiltu kahdelle ja liikkuminen yksin ajettaessa rajoitettua pituussuunnassa. Vaikka ensin epäilinkin, riittivät alkuperäispäällisen mitat myös tuon lisäkorotuksen jälkeen eli ulkomuoto pysyi lähes vakiona - eroa ei huomaa ennenkuin jos vieressä on toinen pikku-Strom.


Pakolaulajaksi Joulupukki toi myöhästyneenä lahjana Sebringin Twister-vaimentimen. Slipari on E-hyväksytty, mutta halutessaan sekundäärivaimentimen voi poistaa avaamalla kuusiokoloruuvin ja vetämällä tötsän pois. Putken mukana tilasin sekä katalysaattorilla varustetun väliputken että avoimen mallin; tukkoisuuseron näkee oikeanpuoleisesta kuvasta. Asennusta varten on alkuperäinen pakokäyrä katkaistava.


MRA:n VarioTouring-pleksiä ovat ulkomaanelävät kehuneet, ja pitihän se kokeeksi hommata, "kun sai halvalla". Peruspleksi suurinpiirtein vakiopleksin kokoinen, mutta yläosassa on seitsenasentoinen spoileri ohjaamassa ilmavirtaa. Väri keskitumma savu, joten sopii mainiosti mustaan pyörään. LaminarLip ei silti mene myyntiin; ainakin näin sohvatuntumalta se toimii kuitenkin vielä paremmin pitkillä reissuilla leveämmän muotonsa ansiosta.

 

 

Päivitetty 26.8.'05